Tässä puheenvuorokirjoituksessa esittelen alustavan suunnitelman kuntavaaliuudistuksesta, jonka ainakin Suomen suurin kaupunki ja samalla pääkaupunki Helsinki tarvitsee. Syy on yksinkertaisesti se, että kuntademokratia ei toimi Helsingissä – esimerkkinä tarkastelen kysymystä Malmin lentokentästä.
Kaupunkilaisten tahtoa on poljettu jo vuosia
Helsingin kaupunki ja sen poliittiset ja virkamiespäättäjät ovat jo vuosia olleet täysin välinpitämättömiä kaupunkilaisten tahdon suhteen. Olipa kyse melkein mistä tahansa Helsingin kaupunginosasta, Helsinki on ajanut alas terveyskeskuksia, kouluja, nuorisotaloja, sairaaloita, vanhusten palveluita ja muita usein terveyteen, koulutukseen tai sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä palveluja. Ympäri Helsinkiä kaupunkilaiset ovat joutuneet vastustamaan milloin mitäkin kaupungin haluamaa ”uudistusta”.
Kasvuhaluinen ja tiivistä kaupunkirakennetta sekä keskitettyjä palveluja kaipaava Helsinki ja sen poliittiset ja virkamiespäätöksentekijät ovat yhä enemmän muodostuneet uhaksi myös kaupunkilaisten arvostamille kulttuuri-, luonto- ja virkistysalueille ja arvoille, kulttuurisesti arvokkaalle ja toiminnallisesti tärkeälle rakennuskannalle sekä työpaikoille.
Kansalaisjärjestöt ja kaupunkilaiset vastaan kaupunginvaltuusto ja virkamiehet
Esimerkiksi 26.10.2016 kansalaisjärjestöt eri puolilta Helsinkiä osoittivat Senaatintorilla mieltään Helsingin yleiskaavaehdotusta vastaan, jonka kaupunginvaltuusto kuitenkin hyväksyi.
Järjestöt vaativat muutosta lyhytnäköiseen yleiskaavaan ja kaavoituspolitiikkaan, jotka uhkaavat kulttuuri-, luonto- ja virkistysalueita ja arvoja sekä työpaikkoja eri puolilla Helsinkiä. Yhteen kokoontui ihmisiä ja järjestöjä, jotka puolustivat Keskuspuistoa, Koskelan metsiä, Ramsinniemeä, Stansvik/Uusimetsää, Tuomarinkylää, Herttoniemen metsiä, Tattarisuota ja sen metsiä sekä Malmin lentokenttää.
Viimeisimmän mielipidemittauksen (TNS Gallup, maaliskuu 2017, alleviivaus PM) mukaan 62 prosenttia helsinkiläisistä haluaa ehdoitta säilyttää Malmin lentoaseman ilmailukäytössä. Alle neljännes (23 prosenttia) kannattaa alueen käyttämistä asuntorakentamiseen. Suurin ryhmä jokaisen puolueen kannattajista pitäisi Malmin lentoaseman ilmailukäytössä. (Helsinki-Malmi-Airport, Kansalaismielipide, TNS Gallup 2017, puolueittain)
Myös ylivoimainen enemmistö Koillis-Helsingin asukkaista ja yrittäjistä – joiden asuin- ja toiminta-alueella kenttä sijaitsee – haluaa turvata Malmin lentokentän ja sen lentotoiminnan jatkuvuuden.
Jos huomioidaan myös maakunnallinen näkökulma, maaliskuussa 2016 tehdyn mielipidetiedustelun (TNS Gallup 2016, Uudenmaan asukkaat) mukaan 68 prosenttia Uudenmaan asukkaista haluaa säilyttää Malmin lentokentän. Tämä käy selväksi myös silloin kun eritellään pääkaupunkiseudun kuntien ja muun Uudenmaan asukkaat (TNS Gallup 2016, Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan asukkaat).
Lisäksi vuoden 2015 eduskuntavaalien avoimeen vaalikoneeseen annetuissa vastauksissa 70 prosenttia Helsingin vaalipiirin ehdokkaista ja 72 prosenttia äänestäjistä halusi säilyttää Malmin lentokentän ilmailukäytössä (löytyy linkistä Helsinki-Malmi-Airport, Kansalaismielipide).
Missä nykyisen Helsingin kaupunginvaltuuston, jonka enemmistö haluaa tuhota Malmin lentokentän, kaupunginvaltuutetut asuvat?
Enemmistö Helsingin kaupunginvaltuutetuista asuu niin sanotuilla ”paremmilla” ja ”paremman väen” asuinalueilla ja tämän valtuuston selkeä enemmistö halusi lakkauttaa Malmin lentokentän ja sen lentotoiminnan. Tämä on mielenkiintoista, koska Malmin lentokentän tuhoamista kannattivat eniten SDP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Kokoomuksen kaupunginvaltuutetut.
Tukeudun seuraavassa pitkään suoraan sitaattiin Koillis-Helsingin lähitiedosta (Koillisen menestys vaaleissa oli heikko, TL, 5.7.2017, 4):
”Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittu Helsingin kaupunginvaltuusto painottuu kantakaupunkiin. Peruspiireistä eniten valtuutettuja saivat Kampinmalmin, Vironniemen ja Kallion peruspiirit. Yhteensä 85:stä valtuutetusta Kampinmalmissa asuu peräti 15 ja Vironniemelläkin yhdeksän.
Valtuustossa ovat hyvin edustettuina myös Lauttasaaren ja Ullanlinnan peruspiirit.” Hufvudstadsbladetin mukaan (4.7.2017) mukaan 24 valtuutettua 85:stä asuu Kampissa, Kruununhaassa, Kluuvissa ja Katajanokalla.
Nämä alueet kuuluvat myös niihin alueisiin, joilla äänestysaktiivisuus on korkeimmillaan: joko 60,0–69,9 prosenttia tai 70,0–76,9 prosenttia äänioikeutetuista käy äänestämässä. Vilkkaimmin äänestettiin Paloheinässä, jossa 81,2 prosenttia kävi antamassa äänensä. Jakomäen äänestysalueella A, äänestysvilkkaus oli 45,1 prosenttia äänioikeutetuista. (Keskinen et al., 2017, 31, Liitetaulukko 1.)
Myös vihreiden keskeisillä äänestysalueilla (Kallion lisäksi) Käpylässä, Toukolassa ja Kumpulassa äänestäjät kävivät uurnilla vilkkaasti (60,0–69,9) ja näillä alueilla asuu myös moni uusi kunnanvaltuutettu. Toukola B:n äänestysaktiivisuus oli (77,2 %), Käpylä A:ssa 72,2 % ja Kumpulassa 68,9 % (Keskinen et al., 2017, 30, Liitetaulukko 1).
Toisaalta Koillis-Helsingin lähitieto kertoo, että ”Kannelmäki (14 000 asukasta) ja Pihlajanmäki (12 500) ovat suurimmat asuinalueet, joista ei valittu yhtään kaupunginvaltuutettua”.
Tilanne hahmottuu hyvin myös oheisesta kuviosta 2, Äänestysvilkkaus 2017 peruspiireittäin.
Koillis-Helsingistä läpi vain yhdeksän ehdokasta, ketkä nämä kaupunginvaltuutetut ovat?
Koillis-Helsingin lähitiedon (katso Kuvio 3) mukaan
”Koillis-Helsinki sai kuntavaaleissa yhteensä yhdeksän ehdokasta läpi, mikä on varsin heikko tulos alueen asukasmäärään nähden.
Kaupunginosittain Tapanila, Puistola ja Viikki saivat kukin kaksi ehdokasta läpi, Suutarila, Tapaninkylä ja Tapaninvainio yhdet. Ilman omaa valtuutettua jäivät Jakomäki, Malmi, Pihlajamäki, Pukinmäki, Siltamäki, Suutarila ja Tapulikaupunki.”
Näillä alueilla myös äänestysvilkkaus oli alhaisempi, pois lukien Tapanila, Puistola, Tapaninvainio, Tapaninkylä ja Viikki B. (Katso kuviot 2 ja 3 sekä YLE, Kuntavaalit 2017, Puolueiden kannatus, Helsinki)
Sama paikallislehti (”Koillisen valtuutetut suunnittelevat tulevaa” (Heimo Laaksonen) 4.10.2017, 6.), informoi, että nämä yhdeksän koillishelsinkiläistä kaupunginvaltuutettua ovat Heimo Laaksonen (kok.), Terhi Peltokorpi (kesk.), Björn Månsson (r.), Kauko Koskinen (kok.), Sinikka Vepsä (sdp.), Veronika Honkasalo (vas.), Abdirahim Mohamed (sdp.), Mari Rantanen (ps.) ja Johanna Sydänmaa (vihr.).
Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston äänestykset yleiskaavasta syyskuussa 2017
Helsingin kaupunginhallituksessa käsiteltiin maanantaina 18.9.2017 kokoomuksen valtuutetun Matti Enrothin valtuustoaloitetta, jonka mukaan yleiskaavasta poistettaisiin seuraavat kiistanalaiset kohteet: Keskuspuisto, Malmin lentokenttä ja Tuomarinkylän kartano. Vastaehdotuksen mukaan yleiskaavamuutoksia ei pidetty tarpeellisena.
Jaana Pelkonen (kok.) ehdotti Mika Raatikaisen (ps.) kannattamana, että Malmin kentän rakentamista puoltavia kohtia poistettaisiin esityksestä. Jaana Pelkonen halusi, että tekstiin lisättäisiin, että vahva kansalaismielipide ja yleisilmailun kehitys puoltaa Malmin lentokentän säilyttämistä ilmailukäytössä, käynnissä on oikeusprosesseja ja Eduskunnassa käsitellään Lex Malmi -kansalaisaloitetta ja että Helsingin kaupungin tulee huomioida nämä omassa päätöksenteossaan.
Kun äänestys koitti, Pelkosta ja Raatikaista puolsivat Terhi Koulumies (kok.) ja Marcus Rantala (r.). Enrothin ja Pelkosen esitykset eivät kuitenkaan menneet läpi, koska Paavo Arhinmäki (vas.), Juha Hakola (kok.), Veronika Honkasalo (vas.), Otso Kivekäs (vihr.), Maria Ohisalo (vihr.), Wille Rydman (kok.), Tomi Sevander (sd), Karin Taipale (sd.), Anni Sinnemäki (vihr.), Sanna Vesikansa (vihr.) ja Jan Vapaavuori (kok.) äänestivät sen puolesta, että yleiskaavaa ei muuteta. (katso Valtuutettu Matti Enrothin aloite yleiskaavan 2016 epäkohtien korjaamisesta, 18.9.2017)
On huomionarvoista, että Veronika Honkasalo (vas.) on yksi yhdeksästä Koillis-Helsingin kaupunginvaltuutetuista. (Enrothin aloitteen lisäksi, neljä edellistä kappaletta, lähde: ”Kh äänesti yleiskaavan kiistakohteista” (PP), Koillis-Helsingin Lähitieto, 27.9.2017, 6). Hän siis äänesti Koillis-Helsingin asukkaiden enemmistön tahdon vastaisesti ja myös kaikkien helsinkiläisten selvän enemmistön näkemyksen vastaisesti.
Myös kaupunginvaltuusto käsitteli yleiskaavan muuttamista muun muassa Malmin lentokentän suhteen. Terhi Koulumies (kok.) teki Malmin lentokentän säilyttämistä koskevan ponsiesityksen, joka kaatui valtuustossa äänin 54–28. Kolme valtuutettua jätti kantansa ilmoittamatta. (”Valtuutettu Matti Enrothin aloite yleiskaavan 2016 epäkohtien korjaamisesta, HEL 2017-002208 T 00 00 03”; ”54 rakentaisi lentokentän” (PP), Koillis-Helsingin lähitieto, 4.10.2017, 9.)
Koillis-Helsingin yhdeksästä kaupunginvaltuutetusta yleiskaavan muuttamista Malmin lentokentän säilyttämiseksi kannattivat seuraavat kuusi valtuutettua: Kauko Koskinen (kok.), Heimo Laaksonen (kok.), Björn Månsson (r.), Terhi Peltokorpi (kesk.), Mari Rantanen (ps.) (varavaltuutetun Matias Turkkila, Nuutti Hyttinen tai Juhani Strandén kautta/perussuomalaisten ryhmäpäätös) ja Sinikka Vepsä (sdp.).
Kolme näistä Koillis-Helsingin yhdeksästä kaupunginvaltuutetusta äänesti Malmin lentokentän säilyttämistä vastaan: Veronika Honkasalo (vas.), Abdirahim Mohamed (sdp.) sekä Johanna Sydänmaa (vihr.). Heistä Honkasalo on Malmin lentokentän kannalta ongelmallisin, koska hän pystyi äänestämään sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa.
Koska monet koillishelsinkiläiset tuntevat Malmin lentokenttäalueen perustoimintojen tärkeyden, sen suorat ja sen ympäristön pienteollisuusalueen työllistävän vaikutuksen ja kattavien palveluiden tärkeyden sekä sen tarjoamat liikunta-, luonto- ja virkistysmahdollisuudet jo lapsuudestaan lähtien, on syytä huomioida, että yksikään näistä kolmesta Malmin lentokenttää vastaan äänestäneistä ei näyttäisi olevan syntyperäinen koillishelsinkiläinen.
Myös tämän esityksen kirjoittaja on hyödyntänyt laaja-alaisesti Malmin lentokentän ja sen ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia lapsuudestaan lähtien. Mukaan lukien työmahdollisuuksia: vuonna 1987 työskentelin Tattarisuolla toimineessa maahantuontia ja pakkausta harjoittaneessa Oy Seege Ab:ssa varastomiehenä, joka taukoaikoina ja hiljaisempina hetkinä pystyi valmistautumaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Menestyksekkäästi. (Katso http://petriminkkinen.fi/julkaisut/Minkkinen-CV-suomi1-09-www-pitka.pdf, s. 3)
Honkasalo syntyi Lappeenrannassa ja vietti lapsuutensa Siuntiossa. Mohamed puolestaan syntyi Mogadishussa, Somaliassa. Sydänmaa on kyllä syntynyt Helsingissä, mutta työuransa hän on aloittanut Lapinjärvellä, Vuosaaren lukiossa ja Tehtaanpuiston yläasteella. Liikuntatieteiden maisteriksi hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa. Koillis-Helsinkiin ja Viikkiin hän lienee muuttanut myöhemmin – hänen syntymäkaupunginosaansa ei löytynyt hänen nettitiedostaan. (Useita nettilähteitä.)
Koillis-Helsingin kaupunginvaltuutetut, joita oli hyvin vähän alueen asukaslukuun nähden, äänestivät äänin 6-3 Malmin lentokentän ja sen lentotoiminnan säilyttämisen puolesta. Silti muissa kaupunginosissa asuvien kaupunginvaltuutettujen enemmistö äänesti Malmin lentokenttää vastaan.
HELSINKIÄ KOSKEVA KUNTAVAALIUUDISTUS ON VÄLTTÄMÄTÖN – MUUTAMIA TILASTOTIETOJA
Kunnallisvaaleilla ei ole tulevaisuutta lopputulokseltaan näin räikeästi eriytyneinä, etenkään jos demokratiaa eli kansanvaltaa pidetään arvona ja käytäntönä, jota kannattaa puolustaa ja kehittää.
Helsinkiläisenä politiikan tutkijana näkisin, että kunnallisvaaliuudistus on välttämätön.
Uudistuksen pohjaksi on syytä tarkastella nykyistä ajantasaista vaalilakia (2.10.1998/714), jonka 7 §:n (Vaalipiirit muissa vaaleissa) mukaan kuntavaaleissa vaalipiirinä on kunta.
Vaalilain 8 §:n (Äänestysalueet) mukaan ”Äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueista päättää valtuusto. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon seuraavan kalenterivuoden alusta voimaan tulevat kuntajaon muutokset. Valtuuston on myös määrättävä, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne henkilöt, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle.”
Esimerkiksi Koilliseen suurpiiriin kuuluvan Malmin seurakunnan alueella asui vuoden 2015 tilastojen mukaan 94 802 helsinkiläistä. Malmin seurakunta on alueellisesti ja jäsenmäärältään Helsingin suurin seurakunta ja sen alueeseen kuuluvat mm. Jakomäki, Malmi, Pihlajamäki, Puistola, Tapulikaupunki, Pukinmäki, Siltamäki, Tapanila ja Viikki. Vuoden 2014 lopun tietojen mukaan Koilliseen suurpiiriin kuuluu myös Latokartano (pois lukien Pihlajamäki) ja koko alueen väkiluku oli 96 857.
Vuoden 2017 toukokuun tietojen mukaan Malmin seurakunnan asukasmäärä ilman Latokartanoa tai sen kanssa oikeuttaisi sijaan 10 Suomen suurimpien kaupunkien listalla, jolloin se sijoittuisi Kuopion (117 407 as.) ja Kouvolan (84 930 as.) väliin.
On siis helppoa ajatella, että Helsingin Koillinen suurpiiri, joka on asukasluvultaan suurempi kuin Kouvola, voisi muodostaa oman vaalipiirinsä. Viitteellisesti ja pyöreän luvun mukaan voi huomioida, että suurimpien kuntien ilmeisesti tuoreemmalla listalla sijalla sata on Keuruun kaupunki, jossa on 9953 asukasta. Tällä listalla Pori on mennyt Kouvolan ohi. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan.)
Helsingissä asuu 639 222 ihmistä. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomen väkiluku vuosien 2016–2017 vaihteessa oli 5 519 817, joten Helsingissä asui 11,58 prosenttia Suomen väkimäärästä. Helsinki Suomen selvästi suurimpana ja myös sosiaalisesti hyvin eriytyneenä kaupunkina tulee nähdä omana erillistapauksenaan.
Kuntavaaliuudistuksen suuntaviivoja
Kuten kävi ilmi, ajantasaisen vaalilain (2.10.1998/714), 7 §:n (Vaalipiirit muissa vaaleissa) mukaan kuntavaaleissa vaalipiirinä on kunta. Vaalilain 8 §:n (Äänestysalueet) mukaan ”Äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen.
1) Edellä perusteltuun Helsingin erityisyyteen tukeutuen esitän, että kuntavaaleista säätävään vaalilakiin tehdään erillispykälä Helsinkiä varten. Itse kaupungin ja sen suuralueiden asukasmäärät selvästi puoltavat erillispykälän laatimista.
2) Yksi mahdollisuus on se, että Helsingin vaalipiiri jaetaan suuralueisiin, jotka omat omia vaalipiirejä ja joille annetaan oma valtuustopaikkakiintiö, joka määrittyy suuralueen joko asukasmäärän tai äänioikeutettujen asukkaiden määrän mukaisesti.
3) Jos halutaan saada vielä syvempi edustavuus, suuralueelle kiintiöidyt valtuustopaikat voidaan jakaa suuralueen sisällä kaupunginosittain.
4) Jos muissa suuremmissa kaupungeissa havaitaan samanlaista kehitystä, vaalilakiin voidaan säätää myös niitä koskeva erillispykälä.
5) Tämä uudistus todennäköisesti nostaisi myös kunnallisvaalien äänestysprosenttia. Kun suuralueen asukkaat tietävät, että he saavat oman miehensä tai naisensa läpi joka tapauksessa, heidän halukkuutensa vaikuttaa yhteisiin asioihin – äänestämällä – lisääntyisi melko varmasti.
6) Uudistuksen onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että jos kaupunginvaltuustoon valittu valtuutettu muuttaa pois siitä suurpiiristä, josta hänet on valittu kaupunginvaltuutetuksi, hän menettää oikeutensa asettua ehdolle kyseisessä vaalipiirissä seuraavissa kuntavaaleissa. Tullakseen valituksi uudelleen, hänen on oltava ehdokkaana siinä suurpiirissä, johon hän on muuttanut.
Muuttava valtuutettu ei siis menetä vaalikelpoisuuttaan, eikä hänen perustuslaillista oikeutta muuttaa rajoiteta. Tällä uudistuksella pyritään estämään se, etteivät niin sanotulle ”vihreälle oksalle” päässeet valtuutetut keskity vain tiettyihin ”parempina” pidettyihin kaupunginosiin.
Toisin sanoen, saa muuttaa, mutta jos kaikki valtuutetut muuttavat samoille asuinalueille, he joutuvat tavoittelemaan uudelleen valintaa keskenään niistä valtuustopaikoista, jotka kyseisen asuinpaikan sisältämälle suuralueelle on jyvitetty.
Tähän liittyen on laadittava selkeä säännöstö, jolla varmistetaan se, ettei mitään ”kakkosasunto-” tai ”jalasmökki-” pelailua pääse esiintymään.
7) Kuntavaalit tulee pitää kuntavaaleina. Näin ollen valtakunnan tasolla kansanedustajina Eduskunnassa olevat tai Euroopan parlamentissa europarlamentaarikkoina olevat eivät saa asettua ehdokkaaksi.
Tämä on olennainen ja välttämätön muutos, koska jo valtakunnallisella tai jopa EU:n tasolla tunnettuutta saavuttaneet ehdokkaat – jotka eivät todennäköisesti enää asu Koillis-Helsingissä tai muissa kantakaupungin ulkopuolisissa vaalipiireissä – vievät ”julkkisehdokkaina” ääniä paikallisilta oman vaalipiirin ehdokkailta. Tulevien maakuntavaalien osalta asiaa pitää harkita erikseen.
Puolueet toki haluaisivat säilyttää ääniharavansa, mutta demokratian kannalta se on turmiollista. Tämä ei millään tavoin tarkoita sitä, että kaupunginvaltuutettujen, kansanedustajien ja europarlamentaarikoiden välillä ei saisi olla toimivaa ja yleisen edun kannalta hyödyllistä yhteistoimintaa.
Päinvastoin, niin pitääkin olla, mutta siitä lähtökohdasta, että yhdet edustavat kuntalaisten/kaupunkilaisten asiaa ja etuja, toiset valtakunnallista näkökulmaa ja etuja ja kolmannet EU-eurooppalaista näkökulmaa.
Jälkimmäisten tulisi ajaa myös kotimaansa etuja EU:ssa – niin kuin yleensä ja kaikissa muissa jäsenmaissa tehdään – vaikka koko EU-parlamentin olemassaolon perusta on siinä utooppisessa ajatuksessa, että europarlamentaarikot ajaisivat kansallisuudet ylittävää yleiseurooppalaista asiaa.
Petri Minkkinen
VTT, tutkija & tietokirjailija
Kuvioiden tiedot (kaikkiin linkki alempana):
Kuvio 1: Helsingin valtuutettujen asunpaikat 1992–2017, julkaisusta Keskinen, Lahti, Niemi, Stjernberg & Suolahti (2017), 23.
Kuvio 2: Äänestysaktiivisuus Helsingissä peruspiireittäin vuoden 2017 kunnallisvaaleissa, julkaisusta Keskinen, Lahti, Niemi, Stjernberg & Suolahti (2017), 13.
Kuvio 3: Koillis-Helsingin Lähitiedon artikkeli ”Koillisen menestys vaaleissa oli heikko”, 5.7.2017, 4.
Kuvio 4: Helsinki-Malmi Airport, Kansalaismielipide, TNS Gallup 2017, puolueittain.
Kuvio 5: Helsinki-Malmi Airport, Kansalaismielipide, TNS Gallup 2016, Uudenmaan asukkaat.
Kuvio 6: Helsinki-Malmi Airport, Kansalaismielipide, TNS Gallup 2016, Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan asukkaat.
Lähteet ja linkit:
Helsingin kaupunki, ”Helsingin kaupunginvaltuutettujen asuinpaikat painottuvat kantakaupunkiin”, https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-kaupunginvaltuutettujen-asuinpaikat-painottuvat-kantakaupunkiin
Helsingin Sanomat, ”Kokoomus kahmi Helsingin rikkaimmissa osissa jopa puolet äänistä – romahtanut Sdp sinnittelee enää muutamissa yksittäisissä lähiöissä. Punavihreä Helsinki alkaa edelleen Kalliosta ja jatkuu kohti Viikkiä” (Maija Aalto, Julkaistu: 10.4. 9:47, Päivitetty: 10.4. 13:47), http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005164603.html
Helsinki-Malmi Airport, Kansalaismielipide, http://www.malmiairport.fi/kansalaismielipide/, TNS Gallup, maaliskuu 2017: helsinkiläisten enemmistö säilyttäisi Helsinki-Malmin lentoaseman ilmailukäytössä
Hufvudstadsbladet, ”Gamlas och Rönnbacka är stora stadsdelar i Helsingfors som saknar en egen politiker i nya stadsfullmäktige” (Tommy Pohjola, 4.7.2017 06:22 Uppdaterad 4.7.2017 17:05), https://www.hbl.fi/artikel/helsingforsare-har-bor-din-politiker-2/
Keskinen, Lahti, Niemi, Stjernberg & Suolahti (2017): Pormestaria valitsemassa – vuoden 2017 kunnallisvaalit Helsingissä, Helsingin kaupunginkanslian tutkimuskatsauksia 2017:1, pdf-julkaisu, https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_06_26_Tutkimuskatsauksia_1_Keskinen_Lahti_Niemi_Stjernberg_Suolahti.pdf
Koillis-Helsingin lähitieto (Koillisen menestys vaaleissa oli heikko, TL, 5.7.2017, 4, http://digilehdet.sanomapaino.fi/aef36c03-1e91-4c48-b09f-50410c424dee/4
Valtuutettu Matti Enrothin aloite yleiskaavan 2016 epäkohtien korjaamisesta, Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus, 32/18.9.2017, HEL 2017-002208, http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2017-002208/khs-2017-32/
Valtuutettu Matti Enrothin aloite yleiskaavan 2016 epäkohtien korjaamisesta, ”§ 343, HEL 2017-002208 T 00 00 03”, Helsingin kaupunki, Kaupunginvaltuusto, Pöytäkirja 16/2017, Asia/25, 27.09.2017, https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2017/Keha_2017-09-27_Kvsto_16_Pk/070A0665-1D2A-C765-8E90-5F0B34400000/Valtuutettu_Matti_Enrothin_aloite_yleiskaavan_2016.pdf
YLE, Kuntavaalit 2017, Puolueiden kannatus, Helsinki, https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/1/kunta/91
Muut lähteet:
Helsingin kaupunki, Tietokeskus, ”Helsinki alueittain 2014”, https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_02_23_Hki_alueittain2014_verkko.pdf
Helsingin seurakunnat, https://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat.html
Helsingin seurakuntayhtymä, Vuositilasto 2015, 5. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain, s. 5, https://www.helsinginseurakunnat.fi/material/attachments/keskusrekisteri/vuositilastot/D5xnpWHwv/Vuositilasto_2015.pdf
Minkkinen, Petri, CV, http://petriminkkinen.fi/julkaisut/Minkkinen-CV-suomi1-09-www-pitka.pdf.
Suomen suurimmat kunnat, https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kaupungit
Vaalilaki (2.10.1998/714), Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714#L1P8
Väestörekisterikeskus, ”Viralliset asukasluvut vuodenvaihteessa”,http://vrk.fi/asukasluku-vuodenvaihteessa